Artikkeli on yksi #OlenArvokas-kampanjan tietopaketeista. Voit lukea alta tiivistelmän ja tutustua koko tietopakettiin artikkelin lopun linkistä tai tästä (PDF)
Hyvinvointia edistävän toiminnan aikaansaamia hyötyjä voidaan arvioida esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden ja koetun hyvinvoinnin näkökulmasta. Subjektiiviseen kokemukseen perustuvien muutosten, kuten koetun elämänlaadun, yksinäisyyden tai osallisuuden arviointi on kannattavaa, koska pelkästään objektiiviset tai esimerkiksi suoritteisiin perustuvat mittarit eivät tavoita asiakkaan näkökulmaa ja kokemusmaailmaa.
Asiakkaiden muutostietoa keräämällä syntyy myös tietopohjaa palveluiden kehittämiseen. Tiedonavulla organisaatio vastaa paremmin palvelutarpeisiin, ja kohdentaa palveluitaan oikea-aikaisemmin niistä eniten hyötyville. Organisaatio pääsee myös käsiksi siihen, mitkä toiminnanvaikutusmekanismit koetaan merkityksellisimpinä.
Esimerkkinä toimii Kuntoutussäätiön kuntouttavan työtoiminnan palvelu, jossa on aloitettu syksyllä2024 toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin prosessi. Tähän asti kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta on mitattu Suomessa pääasiassa asiakkaidenjatkopolkuja kartoittamalla, eli konkreettisesti seuraamalla sitä, mihin asiakas päätyy kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Vaikka tämä on tärkeää ja oleellista tietoa toiminnan vaikuttavuudennäkökulmasta, se kertoo vain osatotuuden palvelun vaikutuksista. Seuraamalla asiakkaan hyvinvoinnin muutoksia päästään käsiksi niihin tekijöihin, joissa tulee tapahtua edistymistä, ennen kuin voidaan tavoitella seuraavia askeleita, kuten työllistymistä tai opintojen aloittamista.
Asiakaslähtöinen ja asiakkaan huomioiva mittaaminen
On tärkeä ymmärtää, että asiakas on saattanut joutua vastaamaan erilaisiin omaa elämäänsä koskeviin arviointeihin useita kertoja aiemminkin. Hänellä voikin olla lähtökohtainen vastustus tai jopa ahdistus kyselyitä kohtaan. On hyvä pohtia tiedon keruuta myös asiakkaan näkökulmasta. Mitenhän motivoituisi vastaamaan kyselyyn? Miten hän hyötyy vastaamisesta?
Arviointitietoa antamalla asiakas pystyy itsekin seuraamaan edistymistään ja tekemään toivottuja muutoksia omassa toiminnassaan. Kun asiakas pohtii omaa tilannettaan, hän voi ymmärtää hyviä muutoksia, joita ei olisi muuten huomannut. Omien onnistumisten kirjaaminen siis voimaannuttaa. Mahdollisesti asiakas voi myös itse määritellä omia tavoitteitaan.
Toinen merkittävä hyöty asiakkaalle on, että mittaamisen kautta hänellä on mahdollisuus vaikuttaa saamaansa palveluun/toimintaan, johon hän osallistuu. Asiakasosallisuus toteutuu, kun asiakas on mukana toiminnan toteuttamisessa ja arvioinnissa, mikä voi lisätä luottamusta ja palveluun sitoutumista.
”Ohjelmassa suunniteltiin Digipajan uusia tuulia ja saatiin lomake, johon sitten tehdään uusia ehdotuksia ja osallistutaan siis tärkeään kyselyyn, kiva kun saa vaikuttaa.” – Kuntoutussäätiön kuntouttavan työtoiminnan asiakas
Myös valmiita, validoituja mittareita voi käyttää, jos ne sopivat omaan toimintaan. Nämä mittarit perustuvat tutkittuun tietoon ja ne on kehitetty mittaamaan juuri asiakkaan kokemusta. Osasta mittareita voi saada myös vertailudataa, josta on hyötyä omien tulosten analysoinnissa. Esimerkkejävalmiista mittareista on listattu tietopaketin loppuun. Hyvinvoinnin mittareita on kehitetty muun muassa toimintakyvyn eri osa-alueiden, elämänlaadun, osallisuuden, yksinäisyyden kokemuksen, mielen hyvinvoinnin sekä työkyvyn mittaamiseksi. Kuntoutussäätiön kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprosessissa hyödynnetään Aikuisväestön hyvinvointimittaria.
Lue lisää #OlenArvokas-kampanjan tietopaketista.
Toimenpide-ehdotuksemme asiakaslähtöiseen mittaamiseen:
1. Hyvinvointia edistävän toiminnan ja palveluiden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon subjektiivisen, koetun hyvinvoinnin mittaaminen.
2. Asiakkaan kokemuksen mittaaminen tulee suunnitella ja toteuttaa osallistavasti ja huomioiden asiakkaan erityistarpeet. Konkreettinen tiedon kerääminen tulee nivoa sujuvaksi osaksi asiakkaan palvelua.
3. Asiakkaalta kerätyn tiedon tulee päätyä suunnitelmallisesti organisaation käyttöön. Tiedonseuraaminen, analysoiminen ja systemaattinen hyödyntäminen tulee rakentaa sekä organisaation palveluita kehittäväksi, että asiakkaan hyvinvointia edistäväksi
Kuntoutussäätiön koordinoima #OlenArvokas-kampanja tuo esiin tuen merkityksen heikommassa asemassa olevien henkilöiden arjessa. Kampanjalla korostetaan oikeanlaisen tuen tärkeyttä.
