Järjestöt pyrkivät muuttamaan maailmaa ja parantamaan ihmisten hyvinvointia. Se miten tämä onnistuu, on tärkeä kertoa paitsi rahoittajalle, mutta myös itse kohderyhmälle, yhteistyökumppaneille ja koko yhteiskunnalle. Tätä muutosta kuvataan kertomalla toiminnalla aikaansaaduista tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta.
Tuloksilla tarkoitetaan niitä muutoksia, joita kohderyhmässä eli toimintaan osallistuneissa tapahtuu heti tai pian toiminnan jälkeen. Konkreettisia esimerkkejä ovat esim. yksinäisyyden väheneminen kohtaamispaikassa käynnin myötä tai voimavarojen vahvistuminen ryhmätoiminnassa.
Vaikutuksia voi olla monenlaisia. On vaikutuksia yksilöihin sekä vaikutuksia isompiin järjestelmiin tai ilmiöön, kuten työttömyyteen, päihteiden käyttöön tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Vaikutukset ovat pidempiaikaisia kuin tulokset.
Vaikuttavuus taas on seuraava askel, jolla tarkoitetaan pysyvämpää muutosta koko kohderyhmässä ja järjestelmissä tai jopa yhteiskunnassa.
Järjestötoimijoiden olisi hyvä pohtia sitä, minkä tasoisiin ja tyyppisiin tuloksiin ja vaikutuksiin toiminnalla pyritään. Mitä tarkemmin ja konkreettisemmin oletetut tulokset on määritelty, sitä helpompaa on niiden saavuttaminen ja osoittaminen. Usein onkin niin, että järjestö voi saada aikaan tuloksia tietyssä ryhmässä. Joskus ne ovat vaikutuksia, mutta isompaan vaikuttavuuteen tarvitaan yleensä useamman toimijan yhteistyötä.
Lisää luettavaa vaikuttavuudesta
Järjestöissä on mm. rahoitusten kiristymisen myöstä noussut yhä isompi tarve kuvata toiminnan rahallisia hyötyjä yhteiskunnalle. Yhtenä keinona on SROI, Social Return on Investment -menetelmä. Sen avulla voidaan arvioida järjestötyön kustannuksia ja tavoiteltuja vaikutuksia rahamääräisinä.
Lue Juha Klemelän SROI-opas
Kustannusvaikutusten laskeminen ei aina ole kovin helppoa, mutta sitäkin näkökulmaa on hyvä pohtia omaa toimintaa suunnitellessa. THL on kerännyt sivuilleen esimerkkejä, miten eri tavoin rahallisia hyötyjä voi arvioida ja laskea: THL: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannusesimerkit