- THL:n osallisuusindikaattori on kehitetty osallisuuden kokemuksen mittaamiseen
- Diak:n 3X10D-elämäntilannemittari tarjoaa ratkaisuja asiakkaiden elämäntilanteen ja palvelujen vaikuttavuuden parempaan ymmärtämiseen, käyttäjälähtöiseen kehittämiseen sekä asiakastyön systematisointiin.
- Kykyviisari on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille
- Positiivisen mielenterveyden mittaamiseen on myös oma mittarinsa
- Osaamiskeskus Kentaurin ikätasoisten osallisuusmittareiden avulla voi rakentaa sopivia mittareita nuorille ja lapsille
- Yksinäisyysmittarin avulla saadaan tietoa vastaajan yksinäisyyden kokemuksesta
Mittareilla pyritään saamaan esiin toiminnan laajuutta, tuloksia ja vaikuttavuutta. Mittarit voidaan jakaa prosessi- ja tulosmittareihin.
Prosessimittareilla kuvataan toiminnan laajuutta eli esimerkiksi sitä, kuinka paljon toimintaa on toteutettu ja kuinka paljon siihen on osallistunut ihmisiä. Tulosmittareilla taas kuvataan nimensä mukaisesti sitä, mitä tuloksia toiminnasta on ollut siihen osallistuville. Tulosmittarit ovat erityisen tärkeitä toiminnasta syntyneiden hyötyjen seuraamiseen. Mittarit auttavat osoittamaan, millainen muutos kohderyhmässä on tapahtunut, ja miten laajasta tai syvästä muutoksesta on kyse. Mitattava asia, ilmiö tai muutos voi joskus koostua useasta eri tekijästä; kyseessä voi olla muutos ihmisen omassa kokemuksessa, mutta myös jokin ulkoisesti havaittava, konkreettinen muutos esim. käyttäytymisessä.
Mittareiden rakentaminen lähtee tavoitteiden kuvaamisesta. Toiminnalle sopivat mittarit määritellään sen pohjalta, millaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu, mitä tuloksia toiminnalla tavoitellaan, ja mitä tiedontarpeita järjestöllä on. Jotta tavoitteet olisivat mitattavia, tulee niiden olla selkeästi ja konkreettisesti kuvattu ja niiden tulee kuvata sitä muutosta, jota kohderyhmässä tavoitellaan.
On myös tärkeää miettiä sitä, onko mittarin vaatima tieto kerättävissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyselylomake tai muu tiedonkeruutapa ei ole vielä mittari. Mittausten lukumäärä ja ajankohta riippuvat toiminnan luonteesta, kohderyhmästä ja valitusta mittarista. Lue lisää tiedonkeruusta.
Valmiita mittareita
Myös valmiita, validoituja mittareita voi käyttää, jos ne sopivat omaan toimintaan. Osasta näitä mittareita voi saada myös vertailudataa, josta on hyötyä omien tulosten analysoinnissa. Validoiduissa mittareissa on tarkat ohjeet niiden käyttöön, mm. tiedonkeruulle on omat vaatimuksensa (vaativat usein alku-päätösmittauksen). Jotkin mittarit vaativat luvan niiden käyttöön. Ennen valmiiden mittareiden käyttöönottoa onkin syytä tutustua tarkasti niiden ohjeistukseen.
Alla olevasta videosta saat lisää vinkkejä mittareiden laadintaan.
Jos video ei näy, voit katsoa videon tästä linkistä.
Esimerkki mittareiden rakentamisesta
Tavoitteenamme on, että toimintaan osallistuneiden yli 70-vuotiaiden toimintakyky on parantunut. Mistä tiedämme, että näin on tapahtunut? Voimme kysyä heiltä itseltään, havainnoida tai mitata sitä erillisellä testillä. Tältä pohjalta rakennamme seuraavat mittarit:
- Mittari 1: osallistujan kokemus fyysisestä kunnostaan
- mittaustapa: kysymme toiminnan päätyttyä kyselyllä, kokeeko hän, että hänen toimintakykynsä on parantunut
- Mittari 2: osallistujan suoriutuminen arjen askareista (esim. kaupassa käynti)
- mittaustapa 1: kysymme toiminnan päätyttyä, kokeeko hän, että hän pystyy suoriutumaan paremmin arjen askareista
- mittaustapa 2: kysymme toiminnan päätyttyä osallistujan arkeen osallistuvalta (esim. omainen, kotipalvelun ammattilainen), onko hänen suoriutumisensa parantunut
- Mittari 3: kuntotestin tulos
- mittautapa: tehdään toiminnan alussa ja lopussa samanlainen kuntotesti (kävely/lihaskunto tilanteen mukaan) ja verrataan tuloksia
