Laadullinen aineisto

Laadullisen arviointitiedon analysointi

Jos video ei näy, voit katsoa sen täältä.

Laadullisen arviointitiedon analysoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi kyselyiden avovastausten ja haastatteluiden järjestelmällistä läpikäyntiä, tulosten yhteen vetämistä sekä johtopäätösten tekemistä niiden perusteella. Analysoidessa kuvataan, mitä kerätty tieto on, miksi palaute on sellaista kuin on ja mitä saatu palaute merkitsee toiminnan kehittämisen kannalta.

Kerättyä tietoa voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Ennen analyysiin ryhtymistä on hyvä tarkentaa, mitä vastauksia kerätystä tiedosta on tarkoitus saada irti. Tiedon tarpeet voi olla esimerkiksi:

• Miten osallistujat hyötyivät toiminnasta?
• Miksi toiminta tuotti muutoksia hyvinvoinnissa?
• Löytyykö tiedosta perusteluita toiminnan uudelleen suuntaamiselle, tai vahvistusta valitun linjan jatkamiselle?

Kyselyiden avoimet vastaukset

Kyselyiden avovastaukset täydentävät ja tarkentavat numeerisista vastauksista saatua kuvaa. Avovastauksista saa myös kokonaan uutta informaatiota, kehittämisideoita ja näkökulmia. Sanallisen aineiston avulla pystytään kuvaamaan toiminnan sisältöä ja sellaisia vaikutuksia, joita ei voida välittää yhtä hyvin kysymyksillä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot. Avoimien kysymysten kautta päästään lukujen taakse ja siihen, miltä toiminta on tuntunut ja millainen merkitys sillä on ollut ihmisille. Avoimet kysymykset voivat liittyä esimerkiksi

• toiminnan laatuun: ”Mikä toiminnassa on ollut onnistunutta?”
• toiminnan vaikutuksiin ja hyötyihin: ”Kerro omin sanoin, mitä koet saaneesi järjestön toimintaan osallistumisesta?”  
• toiminnan kehittämistarpeisiin: ”Miten voisimme olla vielä parempia? Kerro vinkkejä tai kehittämisideoita.”  

Jos aineisto on pieni, voi analyysissa käyttää maalaisjärkeä. Parilla lukukerralla huomaa, mitkä seikat toistuvat vastauksissa ja on erityisesti syytä ottaa huomioon. Jos taas aineisto on suuri tai analyysin tekeminen tuntuu monimutkaiselta, kannattaa analysointia lähestyä systemaattisemmin.

Suuria avovastausaineistoja voi jäsentää seuraavalla tavalla:  

• Luetaan avovastaukset läpi ja luokitellaan ne eri teemoihin. Näin saadaan esille, mitä asioita vastauksissa on eniten nostettu esille, ja mitä vastaajat ovat nähneet tärkeimmiksi.  
• Tarkastellaan kunkin teeman sisällä samansuuntaiset palautteet eli näkemysten toistuvuus. Mitä asioita kiitellään eniten ja miksi, tai mitä asioita eniten toivotaan kehitettävän?  
• Yksittäisille näkemyksille ei kannata antaa liian suurta painoarvoa suhteessa kokonaisuuteen. Pienissä aineistoissa kuitenkin jokainen vastaus on syytä punnita erikseen. Yksittäinenkin kehittämisidea voi olla arvokas.  
• Tarkastele omaa toimintaanne kriittisesti. Säilytä avoin mieli ja ota myös negatiivinen palaute rakentavasti vastaan.  

Suhteuta esiin nousseet havainnot koko aineistoon. Esimerkiksi jos valtaosa vastaajista on tyytyväisiä toimintaan, ei tällöin kannata välttämättä lähteä tekemään korjaavia toimenpiteitä muutaman negatiivisen palautteen perusteella. Toistuvat vastaukset eivät sinällään vielä ole arvioinnin tulos ilman, että niitä tulkitaan osana järjestön tavoitteiden mukaista toimintaa ja toimintaympäristöä. Vastaajat saattavat hahmottaa järjestön toiminnan eri tavoin kuin toiminnan toteuttajat ja toivoa jotain, mikä ei ole järjestön tavoitteiden mukaista, tai minkä toteuttamiseen järjestöllä ei ole edellytyksiä tai resursseja.

Haastattelut

Haastattelumateriaalia voi käsitellä tekstitiedostona, tai haastattelurungon pohjalta voi tehdä sähköisen kyselylomakkeen, johon vastaukset ja muistiinpanot voi syöttää jälkeenpäin Tällöin haastatteluaineistoa on helpompi käsitellä etenkin, jos haastatteluja on paljon.  

Jos haastattelu on anonyymi, poista tai muuta muistiinpanoista kohdat, joista haastateltava tai muut henkilöt ovat tunnistettavissa. Säilytä haastatteluaineistoja tietoturvallisesti.

Haastatteluaineiston analysointi

Haastatteluiden analyysissa käytetään samoja teemoittelun ja luokittelun keinoja kuin avovastausten käsittelyssä. Haastatteluaineistot saattavat kuitenkin olla pitkiä ja monipolvisia. Tarvitaankin tekstimassan jäsentelyä, jotta voidaan tehdä omaa mutu-tuntumaa pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Aineistosta voi lähteä etsimään siitä haastateltavien puheessa toistuvia samankaltaisia teemoja. Käytännössä samankaltaiset teemat voi siirtää yhteen, ja tarvittaessa näitäkin voi pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin. Pyrkimyksenä on siis löytää yksittäisten haastateltavien puheesta aiheita, joiden pohjalta teemasta voidaan sanoa jotakin yleisempää.  On hyvä muistaa, että aineistosta nousevat teemat eivät välttämättä noudata haastattelun rungon aiheita. Jos haastateltavat edustavat vain pientä otosta kaikista osallistujista, ota se huomioon suhteuttaessasi vastauksia muuhun kerättyyn tietoon.

Analyysia voi täydentää määrällisellä tarkastelulla, ja näin testata ja saada varmuutta laadullisin menetelmin tehdyn analyysin johtopäätöksiin. Aineistosta voidaan laskea ja taulukoida esim. tiettyjen toistuvien teemojen tai puheessa käytettyjen termien lukumäärää.  

Tulosten esittäminen

Tuloksista ovat yleensä kiinnostuneet ainakin rahoittaja, henkilöstö itse, ja eri yhteistyökumppanit. Laadullinen aineisto on erityisen hyvin hyödynnettävissä sisäisessä kehittämistyössä ja ulkoisessa viestinnässä. Saaduista tuloksista on hyvä poimia eri ryhmiä kiinnostavat avaintiedot heille sopivassa muodossa; rahoittajaraportointiin ja esimerkiksi somejulkaisuun tuloksia esitetään yleensä erilaisilla painotuksilla ja tarkkuudella.  Kevyimmillään tiedon käsittelyyn riittää purkukeskustelu ja keskeisten havaintojen ylös kirjaaminen; kun taas tuloksia esitetään koko työyhteisölle, tai muille asiantuntijoille, tulee aineiston esittämiseen panostaa enemmän. Rahoittajalla on yleensä omat ohjeet tulosten esittämiseen ja raportointiin.  

Suuntaviivoja laadullisen aineiston esittämiseen:

• kerro, millainen aineisto on kyseessä: miten tietoa on kerätty, kuinka monelta tietoa kerättiin, ja kuinka paljon vastauksia on saatu
• kerro, mitä teemoja, havaintoja tai tuloksia aineistosta nousee, ja kuinka monta kertaa asia nousi esiin
• poista tiedot, joista vastaajat olisivat tunnistettavissa

Tuloksia esitettäessä ja raportoitaessa kannattaa harkita tarkkaan suorien lainausten käyttämistä aineistosta. Analysoijan vastuulla on suodattaa aineisto, kuulija voi ymmärtää väärin kontekstistaan irrotetun sitaatin. Joskus sitaatti kertoo enemmän kuin tehty analyysi. Sitaatteja kannattaa kuitenkin käyttää säästeliäästi. Viestinnässä voi hyödyntää pitempiäkin lainauksia, kun ne ovat tarkoituksenmukaisia. Esim. ”Asiakkaamme ovat kokeneet toiminnan lisäävän voimavaroja. He ovat kuvanneet muutosta esimerkiksi sanoin ’Koen itseni virkistyneeksi kerhon jälkeen. Olen myös alkanut käymään muissakin kerhoissa ja ollut enemmän sosiaalinen.’ Laadullisen aineiston tuloksia esittäessä on tärkeää, että lukijalle välitetään totuudenmukainen kuva esimerkiksi siitä, kuinka monen avoimeen palautteeseen tai haastatteluun esitetyt näkemykset perustuvat. Laadullista aineisto edustaa useimmiten vain otosta koko vastaajista, joten pitkälle vietyjä johtopäätöksiä ei usein voi tehdä. Toisaalta laadullinen aineisto useimmiten täydentääkin määrällistä aineistoa, ja antaa vastauksia erilaisiin miltä toiminta on tuntunut ja millainen merkitys sillä on ollut ihmisille.