Haastatteluiden avulla voidaan saada syvällistä ymmärrystä käsillä olevaan aiheeseen. Haastattelu sopii hyvin myös tilanteisiin, joissa kirjallista tietoa on vastaajilta vaikea saada.
Haastattelusta saatava tieto on syvällisempää ja moniulotteisempaa kuin kyselylomaketieto, eikä sitä voida muuttaa määrälliseen muotoon samalla tavalla. Haastatteluiden pohjaksi on hyvä rakentaa haastattelurunko. Runko voi koostua valmiiksi valituista laajemmista teemoista, joista keskustellaan vapaasti. Haastattelu voi olla myös strukturoidumpi, jolloin samat tarkemmat kysymykset kysytään kaikilta haastateltavilta.
Jos haastatteluista halutaan saada yhteismitallista tietoa, on tärkeää, että jokaisessa haastattelussa on sama rakenne. Osallistujat voivat myös täyttää ennen haastattelua kyselylomakkeen, jossa on väittämäpatteristoja. Tällöin saadaan samalla numeerista tietoa esimerkiksi koetuista hyödyistä. Vaihtoehtoisesti haastattelun alussa voidaan toteuttaa esim. äänestys tai kerätä muulla toiminnallisella menetelmällä tietoa muutamasta keskeisimmästä asiasta.
Jos haastattelu tehdään heti toiminnan päätyttyä, saadaan tietoa osallistujien välittömästi kokemista hyödyistä. Haastattelu voidaan myös toteuttaa esim. muutaman kuukauden kuluttua toiminnan päättymisestä. Tällöin osallistujat voivat kertoa myös mahdollisista toiminnan pidempiaikaisista vaikutuksista elämässään
Haastatteluista kannattaa tehdä muistiinpanot. Haastattelutilanteet voidaan joko äänittää, tai kirjata keskeisimmät asiat ylös haastattelun aikana. Voi olla helpompaa, jos muistiinpanojen kirjaaja on eri henkilö kuin haastattelija
Lue haastatteluaineistojen käsittelystä ja analyysista Laadullisen aineiston analysointi -sivulta.
Ryhmähaastattelu tiedon keruun tapana sopii
Ryhmähaastatteluissa saadaan samalla kertaa palaute suuremmalta joukolta. Ryhmähaastatteluissa haastattelijalla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että kaikki halukkaat pääsevät sanomaan oman mielipiteensä, eikä kukaan jää tilanteessa haluamattaan sivuun. Kaikilta ei kuitenkaan välttämättä tarvita vastausta joka kysymykseen. Kun samasta asiasta haastatellaan yhtä aikaa useampaa vastaajaa, käy usein niin, että jotkut vastaukset täydentävät toisiaan ja mukaan saadaan eri näkökulmia. Ryhmän yhteisesti tuottama näkemys voikin joskus olla erilainen, kuin miten yksilö sen muotoilisi.
Ryhmähaastattelu toimii parhaiten noin 4-8 henkilön ryhmille. Se voidaan toteuttaa sekä valmiiksi toisensa tunteville ryhmien jäsenille, mutta myös esim. vapaehtoisille, jotka toimivat tehtävässään yksin. Ota haastattelua suunnitellessasi huomioon, tuntevatko ihmiset toisiaan etukäteen. Jos eivät, haastattelun alkuun on hyvä varata aikaa ”lämmittelylle”
Pohdi, sopiiko haastattelun aihe ryhmän yhteisessä keskustelussa käsiteltäväksi.
Järjestö toteuttaa kahden vuoden sisällä Suomeen muuttaneille pienten lasten äideille tietoa, keskusteluita ja toiminnallisia menetelmiä sisältävän viiden kerran ryhmätapaamisten sarjan, jonka tavoitteena on äitien arjessa jaksamisen vahvistuminen.
Viimeisellä kerralla vetäjät tekevät osallistujille ryhmähaastattelun. Haastattelulla halutaan selvittää erityisesti sitä, millaisia voimavaroja osallistujat kokevat saaneensa, ja mitkä ryhmän menetelmistä he kokivat itselleen hyödyllisimmiksi, ja miksi. Osallistujat vastaavat aluksi lyhyeen hyötyväittämiä sisältävään kyselyyn. Tämän jälkeen vetäjät haastattelevat osallistujia samoista väittämistä, sekä ryhmässä käytetyistä menetelmistä.
Ryhmähaastattelu – ohje ja runko
Ryhmähaastatteluissa saadaan samalla kertaa palaute suuremmalta joukolta. Ryhmähaastattelu toimii parhaiten noin 4-8 henkilön ryhmille. Ryhmähaastattelu sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa kirjallinen tiedon tuottaminen on osallistujalle haastavaa, tai halutaan syventää saatua kirjallista lomakepalautetta.
Ryhmähaastatteluissa saadaan samalla kertaa palaute suuremmalta joukolta. Ryhmähaastattelu toimii parhaiten noin 4-8 henkilön ryhmille. Ryhmähaastattelu sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa kirjallinen tiedon tuottaminen on osallistujalle haastavaa, tai halutaan syventää saatua kirjallista lomakepalautetta.
Vapaaehtoisten haastattelu
Haastattelupohja toimii runkona yhteistyökumppanien haastatteluille. Haastatteluja voi tehdä puhelimitse, etäyhteyksin tai kasvokkain.
Haastattelupohja toimii runkona yhteistyökumppanien haastatteluille. Haastatteluja voi tehdä puhelimitse, etäyhteyksin tai kasvokkain.
Jaa sivu:
Artsi-toiminta on osa Kuntoutussäätiön Arvioinnin osaamiskeskusta. Kuntoutussäätiön visiona on olla vetovoimaisin kuntoutuksen kehittämisympäristö. Säätiön pääosaamisalueet ovat työkyky, toimintakyky ja sosiaalinen osallisuus.
