Kysely on yleisesti käytetty tiedon keruun menetelmä, ja sillä voidaan kerätä helposti yhteismitallista tietoa laajaltakin joukolta. Tieto voidaan kerätä verkossa kyselyohjelmilla tai paperisena versiona. Monet kyselyohjelmat tekevät valmiita koonteja kerätyistä vastauksista.
Taustakysymykset
Vastaajien taustaa selvittävien kysymysten määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Onko esim. vastaajan sukupuolella, iällä tai asuinpaikkakunnalla merkitystä tuloksia tarkasteltaessa? Joissain toiminnoissa voi olla tarpeen tarkastella esim. miesten ja naisten välisiä eroja, kun taas toisessa toiminnassa sukupuolella ei ole merkitystä annetun palautteen kannalta. Älä siis väsytä vastaajaa turhilla taustakysymyksillä, jos ne eivät ole olennaisia. Näin kysely pysyy riittävän kevyenä ja siihen on helpompi motivoida vastaamaan.
Yhdistele numeerisia ja avokysymyksiä
Yleensä tasapainoinen kyselylomake sisältää avokysymyksiä ja numeerisia arvioita. Tulosten vertailu ja pitkän ajanjakson muutosten hahmottaminen onnistuu numeerisia osioita tarkastelemalla. Lue lisää alku- ja loppukyselystä alla.
Avokysymykset antavat vastaajille mahdollisuuden antaa tarkempaa tietoa ja lisävalaistusta numeerisiin arvioihin, sekä kertoa asioita, joita ei ole osattu edes kysyä.
Vastaajan kokemien hyötyjen selvittäminen
Voit selvittää vastaajan kokemia hyötyjä:
- Kyselylomakkeen tavoitepatteristolla, johon on muotoiltu toiminnan oletetut tulokset väittämämuotoon. Vastaajaa pyydetään tällöin arvioimaan näiden toteutumista.
- Avokysymyksillä, jolloin vastaaja kertoo omin samoin kokemistaan hyödyistä
- Alku- ja loppumittauksella. Hyötyjä selvitetään kysymällä samat kysymykset ennen ja jälkeen toimintaan osallistumisen. Tämäkään ei takaa sitä, onko mahdollinen positiivinen muutos johtunut nimenomaan toimintaan osallistumisesta, mutta antaa enemmän tietoa kuin pelkästään toiminnan päätteeksi tehty tiedonkeruu.
Lisätietoa alku-, loppu- ja seurantakyselyistä
Alku- ja loppukyselyt
Alku- ja loppumittaukset toteutetaan useimmiten kyselyinä. Vertailtavuuden vuoksi kysymyksenasettelun tulisi olla alku- ja loppukyselyissä samanlainen. Samanmuotoisten kysymysten tai väittämien lisäksi kyselyissä voidaan kysyä myös esim. taustatietoja tai toiminnan toteuttamiseen liittyviä mielipiteitä. Toteuta alkukysely ennen toiminnan alkamista, ja loppukysely pian toiminnan päättymisen jälkeen, kun osallistujat ovat vielä hyvin tavoitettavassa.
Alku- ja loppumittauksen voi toteuttaa toimintaan itse luoduilla mittareilla. Jos käytät standardoituja ja validoituja mittareita noudata huolellisesti mittareiden käyttöohjeita.
Kun vastaajien tuloksia tarkastellaan yhteisesti esimerkiksi keskiarvojen avulla, saadaan ryhmätasolla tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Yksittäisten vastaajien tulosten tarkastelu puolestaan edellyttää kyselyiden yksilöintiä esimerkiksi numerosarjalla. Tämä on työläämpi tapa, joka kannattaa ottaa käyttöön vain, jos yksilötason muutoksen seuranta on toiminnan toteuttajalle tarpeellista.
Seurantakysely
Seurantakyselyn avulla saadaan tietoa laaja-alaisemmista ja pidempiaikaisista vaikutuksista. Se voidaan toteuttaa toiminnasta riippuen esimerkiksi muutaman kuukauden tai puolen vuoden päästä toiminnasta. Seurantakyselyssä säilytetään usein vertailtavuuden vuoksi osa alku- ja loppukyselyiden kysymyksenasetteluista, ja siinä voidaan kysyä myös uusia, laajempia näkökulmia toiminnan vaikutuksista, jotka voivat näkyä esimerkiksi vastaajan muilla elämänalueilla.
Vastausasteikko
Lomakkeisiin voi rakentaa kysymyspatteristoja, joissa pyydetään vastaajaa ottamaan kantaa esitettyihin väittämiin. Yksinkertaisimmillaan väittämiin voi vastata kyllä/ei-asteikolla. Neliportaisen asteikon etu on, että asteikkoa käytettäessä vastaajan tulee ottaa kantaa joko väittämän puolesta tai vastaan. Usein käytetty asteikko on 1-4, jolloin 1 = Täysin eri mieltä ja 4 = Täysin samaa mieltä.
Kannattaa tarkoin pohtia, käyttääkö asteikossa ”en osaa sanoa” -kohtaa. En osaa sanoa -vaihtoehto on eri asia kuin arvio ”siltä väliltä”, joten mikäli en osaa sanoa -vaihtoehtoa käytetään, tulee se sijoittaa erilleen muusta numeerisesta asteikosta, jottei se vääristä aineiston analysointivaiheessa vastauksista laskettavaa keskiarvoa.
Pikakyselyt
Katso pikakyselyjä
Myös ns. pikakyselyillä voi kerätä helposti palautetta reaaliaikaisesti. Esimerkiksi monet viestinpalvelut sisältävät jo valmiiksi tiedon keräämisen työkalun. Pikakyselyt ovat erityisen toimivia tilanteissa, joissa:
- vastaaminen halutaan sitoa osaksi ohjelmaa; osallistujien on helppo vastata ollessaan paikan päällä, ja näin varmistaa vastausten saaminen
- vastaamisesta halutaan osallistavaa; vastauksia voidaan esimerkiksi katsoa yhdessä
- osallistuja tavataan lyhyesti ja/tai kertaluontoisesti
Pikakyselyillä voi saada runsaita määriä välitöntä palautetta, ja ne ovat käyttäjille helppoja ja kevyitä. Huomioi käyttäessäsi pikakyselyitä:
- Tarkista etukäteen, voiko vastaukset tallentaa, vai pitääkö vastausten koonneista ottaa esim. valokuva
- Jos arviointia varten tarvitaan vastaajien taustatietoja, tai halutaan kysyä hyvin monia asioita, eivät pikakyselyt välttämättä taivu siihen
Tapoja tehdä pikakyselyitä:
- Verkkosovellukset, joihin vastaamiseen tarvitaan esim. salasana tai QR-koodi. Sovelluksilla voi tehdä äänestyksiä, pikakyselyitä ja kerätä ajatuksia yhteiselle alustalle
- Verkkotapaamisissa voi tehdä kyselyitä ohjelmien omilla kyselytyökaluilla. Vastaukset voi myös usein jakaa samanaikaisesti
- Sosiaalisessa mediassa alustojen omien kyselytyökalujen hyödyntäminen seuraajilta tai some-ryhmältä kysymiseen
- Tekstiviestikyselyt toimintaan osallistumisen jälkeen
Kiinnitä huomiota kyselyä tehdessäsi
- Ei liian pitkää lomaketta. Mikäli kyselylomake on liian pitkä, vastaajan ote voi herpaantua kesken lomakkeen tai hän voi jättää kokonaan vastaamatta siihen. Usein vastaaja panostaa enemmän vastaustensa sisältöön, kun lomake on sopivan mittainen. Siksi onkin tärkeää punnita tarkkaan, millä kysymyksillä saadaan tarpeellinen tieto ja mitkä kysymykset ovat kenties turhia.
- Kysy yhdessä kysymyksessä vain yhtä asiaa kerrallaan. Tämä helpottaa vastaamista ja vastausten tulkintaa
- Testaa kyselylomaketta ensin sen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden kanssa. Testaamalla saat arvokasta palautetta lomakkeen ymmärrettävyydestä, selkeydestä ja houkuttelevuudesta kohderyhmän näkökulmasta.
Materiaalit
Katso materiaaleja
Vaikuttamistoiminnan arviointi
Lomakkeella tehdään arviointia vaikuttamistoiminnan mittareiden/tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin toteuttajana voi olla yksittäinen työntekijä tai jokin tietty työryhmä tai henkilöstö.
Vaikuttamistoiminnan arviointi
Lomakkeella tehdään arviointia vaikuttamistoiminnan mittareiden/tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin toteuttajana voi olla yksittäinen työntekijä tai jokin tietty työryhmä tai henkilöstö.
Kysely vapaaehtoisille
Vapaaehtoiskyselyn avulla kerätään tietoa järjestön vapaaehtoisilta. Kyselyn voi toteuttaa esim. kerran vuodessa sähköisenä kyselynä tai paperilomakkeena jonkin vapaaehtoisten kokoontumisen yhteydessä.
Kysely vapaaehtoisille
Vapaaehtoiskyselyn avulla kerätään tietoa järjestön vapaaehtoisilta. Kyselyn voi toteuttaa esim. kerran vuodessa sähköisenä kyselynä tai paperilomakkeena jonkin vapaaehtoisten kokoontumisen yhteydessä.
Kysely yhteistyökumppaneille
Kyselyn avulla kerätään tietoa järjestön yhteistyökumppaneilta. Kyselyn voi toteuttaa esim. kerran vuodessa sähköisenä kyselynä tai paperilomakkeena jonkin yhteistyökumppaneiden kokoontumisen yhteydessä.
Kysely yhteistyökumppaneille
Kyselyn avulla kerätään tietoa järjestön yhteistyökumppaneilta. Kyselyn voi toteuttaa esim. kerran vuodessa sähköisenä kyselynä tai paperilomakkeena jonkin yhteistyökumppaneiden kokoontumisen yhteydessä.
Kysely kohtaamispaikasta
Kyselyn avulla kerätään tietoa kohtaamispaikkatoiminnasta. Kysely kannattaa tehdä kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Kyselyä voi pitää esim. kaksi viikkoa näkyvillä ja kannustaa ihmisiä vastaamaan. Kyselyn voi tehdä myös sähköisesti, esim. tabletilla. Tarvittaessa vastaajia voi auttaa tekemään kyselyn, esim. haastattelemalla.
Kysely kohtaamispaikasta
Kyselyn avulla kerätään tietoa kohtaamispaikkatoiminnasta. Kysely kannattaa tehdä kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Kyselyä voi pitää esim. kaksi viikkoa näkyvillä ja kannustaa ihmisiä vastaamaan. Kyselyn voi tehdä myös sähköisesti, esim. tabletilla. Tarvittaessa vastaajia voi auttaa tekemään kyselyn, esim. haastattelemalla.
Kysely koulutuksesta
Lomakkeen avulla kerätään tietoa kohderyhmältä koulutuksista ja valmennuksista. Kysely soveltuu yksittäiseen koulutukseen ja pidemmälle valmennuskokonaisuudelle. Palaute kannattaa kerätä koulutuksessa tai pian koulutuksen jälkeen.
Kysely koulutuksesta
Lomakkeen avulla kerätään tietoa kohderyhmältä koulutuksista ja valmennuksista. Kysely soveltuu yksittäiseen koulutukseen ja pidemmälle valmennuskokonaisuudelle. Palaute kannattaa kerätä koulutuksessa tai pian koulutuksen jälkeen.
Kysely tapahtumasta
Kyselylomakkeen avulla voi kerätä tietoa kohderyhmältä erilaisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Palaute kannattaa kerätä tapahtumassa joko sähköisenä tai paperilla tai pian tapahtuman jälkeen.
Kysely tapahtumasta
Kyselylomakkeen avulla voi kerätä tietoa kohderyhmältä erilaisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Palaute kannattaa kerätä tapahtumassa joko sähköisenä tai paperilla tai pian tapahtuman jälkeen.
Kysely neuvontapalvelusta
Lomakkeella kerätään palautetta neuvonta-/tukipalvelusta. Asiakas voi täyttää kyselyn käynnin aikana tai lopuksi verkkokyselynä tai paperiversiona. Tarvittaessa työntekijä voi kysyä kysymykset suullisesti asiakkaalta ja kirjoittaa vastaukset lomakkeeseen asiakkaan puolesta.
Kysely neuvontapalvelusta
Lomakkeella kerätään palautetta neuvonta-/tukipalvelusta. Asiakas voi täyttää kyselyn käynnin aikana tai lopuksi verkkokyselynä tai paperiversiona. Tarvittaessa työntekijä voi kysyä kysymykset suullisesti asiakkaalta ja kirjoittaa vastaukset lomakkeeseen asiakkaan puolesta.
Kysely ryhmätoiminnasta
Lomakkeen avulla voi kerätä tietoa kohderyhmälle järjestetystä ryhmätoiminnasta.
Kysely ryhmätoiminnasta
Lomakkeen avulla voi kerätä tietoa kohderyhmälle järjestetystä ryhmätoiminnasta.
