Arviointitiedon analysointi on eri aineistojen järjestelmällistä läpikäymistä, tulosten yhteen vetämistä sekä johtopäätösten tekemistä niiden perusteella.
Ennen analyysin aloittamista
Mihin tarkoitukseen käsittelet aineistoa? Tieto esitetään yleensä eri muodossa rahoittajalle, yhteistyökumppaneille, kohderyhmälle tai vaikka someseuraajille. Pohdi myös, millainen tieto kiinnostaa eri yleisöjä.
Kyselyaineistot
Keskiarvot
- Keskiarvojen avulla saat helposti vertailtavaa tietoa; missä on onnistuttu parhaiten, missä heikoimmin, ja millaista kehitystä eri mittausten välillä on tapahtunut
- Keskiarvoille voi asettaa tavoitetason, ja siihen peilaten arvioida, onko tavoitteeseen päästy
- Jos olet käyttänyt väittämää En osaa sanoa, jätä se pois keskiarvolaskennasta. Nämä vastaukset on raportoitava erikseen.
“Osallistujat kokivat saaneensa tapahtumasta varsin hyvin mielialaa kohentavaa sisältöä (ka 3,6).”
“Toiminnalla onnistuttiin lisäämään osallistujien arjen jaksamista. Osallistujien vastausten keskiarvo väittämälle “Minulla on käytössäni jaksamista tukevia menetelmiä” oli kurssin alussa 2,1, ja kurssin lopussa 3,7.”
“Kohtaamispaikassa oli päivittäin keskimäärin 15 kävijää.”
Suorat vastausjakaumat
- Suora jakauma antaa enemmän tietoa kuin keskiarvo, mutta on toisaalta sen vuoksi vaikeammin hahmotettavissa. Kun vastaukset esitetään suorina jakaumina, nähdään myös, paljonko vastaajien mielipiteissä on hajontaa.
- Alle 30 vastaajan joukoissa vastausjakaumat on hyvä ilmaista lukumäärinä, joskus myös murtolukuina. Yli 30 vastaajan vastausjakaumat voi esitellä prosenttilukuina vastaajamäärästä.
- Muutamien vastaajien joukosta ei kerrota vastausjakaumia, jotta vastaajia ei tunnistettaisi, vaan tulkitaan tuloksia keskiarvoina tai muulla tavoin sanallisesti
“80 % chat-palveluun yhteyttä ottaneista koki saaneensa vähintään jonkin verran helpotusta ahdistuneisuuden tunteelleen.”
“12 vastaajaa 18:sta oli vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että toiminta lisäsi heidän varmuuttaan sosiaalisissa tilanteissa.”
“Vertaisryhmiin osallistuneista kaksi kolmasosaa ohjautui toimintaan sosiaaliohjaajan kautta, ja yksi kolmasosa tutun suosittelemana.”
Tuloksia esitellessäsi muista kertoa, mitä on kysytty, ja miten ja keneltä tietoa on kerätty, ja kuinka paljon vastauksia on saatu.
Laadullinen aineisto
Laadullista aineistoa kertyy kyselyiden avovastauksista, haastatteluista sekä työpajojen ja havainnoinnin muistiinpanoista ja ylös kirjatusta suullisesta palautteesta. Kyselyiden avovastaukset täydentävät ja tarkentavat numeerisista vastauksista saatua kuvaa. Avovastauksista saa myös kokonaan uutta informaatiota, kehittämisideoita ja näkökulmia.
- Jos aineisto on pieni, voi analyysissa käyttää maalaisjärkeä. Parilla lukukerralla huomaa, mitkä seikat toistuvat vastauksissa ja on erityisesti syytä ottaa huomioon.
- Jos aineisto on suuri tai analyysin tekeminen tuntuu monimutkaiselta, kannattaa analysointia lähestyä systemaattisemmin. Luokittelu ja teemoittelu ovat tyypillisiä tapoja analysoida laadullista aineistoa.
- Tuloksia esitettäessä kannattaa harkita tarkkaan suorien lainausten käyttämistä aineistosta. Analysoijan vastuulla on suodattaa aineisto, kuulija voi ymmärtää väärin kontekstistaan irrotetun sitaatin. Joskus sitaatti kertoo enemmän kuin tehty analyysi. Sitaatteja kannattaakin käyttää säästeliäästi.
Tulosten analysointi
Mitä tulokset kertovat toiminnastamme ja onnistumisestamme? Millaisia johtopäätöksiä tuloksien pohjalta voidaan tehdä?
- Numeerinen aineisto mahdollistaa vertailun tekemisen. Millaista muutosta on tapahtunut toiminnan volyymissa, entä koettujen hyötyjen osalta? Muutoksen suuruutta tulee tarkastella suhteessa tavoitteisiin ja kohderyhmän taustatekijöihin
- Tarkastele numeerisissa vastauksissa myös niiden hajontaa. Jos hajontaa on paljon, pohdi, mikä tähän on voinut vaikuttaa
- Löytyykö aineistosta eri tekijöiden välisiä yhteyksiä? Voit vertailla kyselyiden vastauksia esimerkiksi eri toimintojen tai vastaajien taustatekijöiden perusteella
- Suhteuta avovastauksissa esiin nousseet havainnot koko aineistoon. Esimerkiksi jos valtaosa vastaajista on tyytyväisiä toimintaan, ei tällöin kannata välttämättä lähteä tekemään korjaavia toimenpiteitä muutaman negatiivisen palautteen perusteella.
- Kokonaiskuva toiminnasta syntyy, kun tietoa on kerätty monipuolisesti ja riittävän laajasti. Aineistoa tulisi tarkastella ilman ennakko-oletuksia, ja tehdä johtopäätökset kerättyyn tietoon perustuen. Toimintaa hyvin tuntevan on kuitenkin mahdollista pohtia ja löytää saaduille tuloksille perusteluita, ja tarkastella saatuja tuloksia osana toiminnan kokonaisuutta
Lue myös Artsin analysointitiedon analysointiohje täällä.
